Mulla on tällä hetkellä TODELLA sekava olo... Huomenna siskon työnantajan tytön konfis, eli keikka mulle... Ja siel pitäis olla yheltätoista. Mun tekee mieli viillellä, mulle siis kolmas kerta kun ajattelen sen toteuttamista (2 toteutettua kertaa...). Oon juonu, ja vielä siis hieman humalassa... Ei se se oo pelkästään. Harmittaa kun ei oo partateriä (huomen käyn ostaa), veitsel en osaa... Rikon koht yhen lasin (joka on jo puoliks rikki), ja toivon ettei äijä herää. Vituttaa... Ei mua ne arvet haittaa... En osaa (nynny..........) viiltää niin syvälle et jäis pahat arvet, ja arvet on vaan kauniita... Ja side kädessä ei haittaa, sille on jo selitys ;) Piru. En osaa... Rakastan verta (siks ammatti) ja kipua... Eikä sen kivun pidä olla suurta... Kuhan vaan vähän tuntuu. Isoin pettymys oli viimeks se kun verta ei tullu paljon mitään. Ja kipu ( + pieni kirvely) kesti pari päivää.

Katoin tos leffan Pahan jäljillä... Oonko hullu jos toivon et joku raiskais mut? Et saisin huomiota, sääliä.... Lääkkeitä... Hoitoa... Jotain???? Haluun sen tunteen (joo, no mun fetissi raiskaus on TODELLAKIN eri juttu!!!!) et joku.... tekee mulle pahaa. En siis tunnetta et pelkään kuolevani. Vaan raiskattuna olemisen- tunteen. Pliis, mä haluun että mut otetaan  vakavasti. Laitoshoito ois ehkä paras mun tapauksessa :(

Muoks: Ei se heränny, ainakaan vielä... Tiedä sitten onko se :(     vai :)